Purentafysiologia on hammaslääketieteen tieteenala, joka tutkii purentaelimen rakennetta ja toimintaa, sekä purennan toimintahäiriöiden epidemiologiaa, etiologiaa, diagnostiikkaa ja hoitoa. Se on keskeinen osa hammaslääketiedettä, sillä kaikessa hammaslääketieteellisessä hoidossa tavoitteena tulisi olla tasapainoisen, hyvin toimivan purennan aikaansaaminen.

Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiden ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. Tavallisimpia TMD:n oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat mm päänsärky, kasvokipu ja korvakipu. Joskus oireina voivat olla kivut ikenissä, hampaissa, kielessä tai nielussa, oireena voi olla myös palan tunne kurkussa.

TMD-vaivat ovat yleisiä ja ne ovat hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia potilas hakeutuu hoitoon. TMD-vaivoja esiintyy 3-4 kertaa enemmän naisilla kuin miehillä. Oireet ovat yleisimpiä 35-50 vuoden iässä.

Hampaiden yhteen puristaminen, narskuttelu eli bruksismi on melko tavallinen purentavaiva. Bruksismilla tarkoitetaan yöaikaan tapahtuvaa, tahdosta riippumatonta tai valveilla tapahtuvaa tiedostamatonta hampaiden yhteen puremista, joka rasittaa purentaelimistöä.

Lähes kaikki narskuttavat joskus hampaitaan mutta osalla ihmisistä tapa aiheuttaa vakaviakin seuraamuksia, jotka vaativat hoitoa. Liiallinen purentaelimistön yö- tai päiväaikainen kuormitus voi aiheuttaa hampaiden kipeytymistä, särkyä ja joskus jopa hampaiden murtumia, pahimmillaan johtaen hampaiden menettämiseen. Myös puremalihakset voivat kipeytyä ja kipeytyminen voi aiheuttaa puremalihasperäistä päänsärkyä. Liiallinen kuormitus voi aiheuttaa myös leukanivelten kipeytymistä, nivelääniä ja niska-hartiaseudun jännitystiloja, joskus myös palan tunnetta kurkussa.

TMD-vaivoja ja bruksismia hoidetaan usein samoilla keinoilla. Kipeytyneitä puremalihaksia voi hoitaa kotona hieromalla, harjoitteilla ja lyhyillä kipulääkekuureilla akuutissa vaiheessa. Myös kylmä- ja lämpöhoidoista voi olla apua. Hankalissa, pitkään jatkuneissa tapauksissa kasvojen alueen fysioterapiasta moniammatillisena yhteistyönä on kokemusten mukaan ollut selkeästi hyötyä. Hammaslääkäri voi lisäksi valmistaa purentakiskon hampaiden ja leukanivelten suojaksi yöaikaiselta bruksismilta sekä puremalihaksia rentouttamaan.

Botuliinihoidot

Vaikea-asteisesta bruksismista kärsivälle voidaan hoitona antaa myös botuliinitoksiini-pistoksia. Botuliinitoksiini A estää hermolihasliitoksen toiminnan ja rauhoittaa yliaktiivisen lihaksen toimintaa. Vaikutus kestää yleensä 3-4 kk, minkä jälkeen käsittely on toistettava. Vaikka botuliinitoksiini-injektiot eivät kuulu TMD:n käypä hoito -suosituksiin, johtuen riittämättömästä tieteellisestä näytöstä tässä vaivassa, voidaan niitä suositella, mikäli muista, tavanomaisemmista hoitokeinoista ei ole saatu riittävän hyvää hoitotulosta.

Botuliinitoksiini-hoitoon varataan kolme käyntiä protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkärille. Ensimmäisellä käynnillä tehdään alkutarkastus sekä arvio hoitoon soveltuvuudesta. Purentakisko ja muu lääkkeetön hoito tulisi jo olla kokeiltuna ennen injektiohoitoon ryhtymistä.

Mikäli erikoishammaslääkärin arvion mukaan hoitoon voidaan lähteä, laaditaan lääkemääräys apteekkiin tarvittavasta valmisteesta. Potilas hakee valmisteen itse. Koska kyseistä lääkettä ei välttämättä ole apteekissa hyllytavarana, noin viikon odotusaika lääkkeen saamiselle voi olla tarpeen.

Varsinaisella hoitokäynnillä pistokset laitetaan leukakulman ja ohimon alueelle kahteen suurimpaan puremalihakseen molemmin puolin. Potilas on toiminta- ja ajokykyinen välittömästi injektioiden antamisen jälkeen, koska lääkkeen vaikutus tulee esiin vasta noin viikon kuluttua aikaisintaan. Pistoskohdat voivat olla aluksi kivuliaat ja punottavat, mutta kipu poistuu yleensä noin vuorokauden kuluessa.

Kontrollikäynti sovitaan noin 2-4 viikon päähän, jotta lääkkeen hyöty voidaan arvioida. Samassa yhteydessä on syytä kontrolloida myös purentakiskon tasapaino. Mikäli potilas on kokenut saaneensa hyvän hyödyn annetusta hoidosta, voidaan se uusia aikaisintaan 3 kk kuluttua ensimmäisistä pistoksista.

Joskus lääkeaine leviää myös ei-toivottuihin ilmelihaksiin ja kasvojen ilmelihasten toimintaan ilmaantuu ongelmia. Tämä on valitettava ja harmillinen haitta, joka kuitenkin poistuu lääkeaineen vaikutuksen hiipuessa noin 2-3 kk kuluessa.

Purentafysiologisia hoitoja sekä botuliinitoksiini-injektioita meillä antaa protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Jaana Malmberg. Hän tekee Meritalon Hammaslääkäreissä pääosin proteettisia hoitoja, lisäksi jonkin verran juuri- ja paikkaushoitoja varsinkin, jos ne liittyvät suunniteltuihin proteettisiin hoitoihin sekä hoitaa TMD- ja kipupotilaita. Lisäksi hän hoitaa TMD- ja kipupotilaita myös TYKS suusairauksien klinikalla, toimii erikoistuvien hammaslääkärien ohjaajana protetiikan ja erityisesti purentafysiologian alalla TYKS suusirauksien klinikalla ja toimii Turun yliopistossa protetiikan ja purentafysiologian yliopisto-opettajana vastaten irtoprotetiikan ja purentafysiologian opetuksesta perusopiskelijoille.